Silmähuuhteluasema ja hätäsuihku ovat työpaikan kemikaaliturvallisuuden laitteita, joiden tarve selviää vasta, kun riskit on arvioitu kunnolla. Tämä artikkeli on tarkoitettu turvallisuusvastaaville, tuotantopäälliköille ja pienyrittäjille, jotka miettivät, tarvitaanko silmähuuhteluasema ja hätäsuihku omiin tiloihin vai riittääkö seinälle ripustettu huuhtelupullo. Luettuasi tiedät, mitkä työtehtävät vaativat kiinteän laitteen, miten se mitoitetaan ja mitkä virheet toistuvat tarkastuksissa.
Ratkaisu ei riipu yrityksen koosta. Se riippuu siitä, mitä kemikaaleja käsitellään, kuinka paljon ja miten.
Milloin silmähuuhteluasema ja hätäsuihku ovat tarpeen
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan selvittämään työn vaarat ja varautumaan niihin. Kemikaalien osalta tätä tarkentaa valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Laissa ei sanota, että tietyn kokoisella yrityksellä pitää olla hätäsuihku. Vaatimus syntyy riskinarvioinnista, ja sen pohjana on jokaisen kemikaalin käyttöturvallisuustiedote. Tiedotteen kohta 4 (ensiaputoimenpiteet) kertoo, vaaditaanko roiskeen jälkeen pitkäkestoista huuhtelua.
Kiinteä silmähuuhteluasema on perusteltu, kun silmiin voi roiskua syövyttäviä, ärsyttäviä tai muuten vaarallisia aineita. Tyypillisiä paikkoja ovat laboratoriot, akkujen huolto- ja latauspisteet (rikkihappo), pesuloiden ja elintarviketeollisuuden pesuainetilat, uimahallien tekniset tilat (kloori) sekä maatilojen pesu- ja lannoitevarastot.
Hätäsuihku eli vartalosuihku tarvitaan, kun roiske voi osua silmien lisäksi laajalle iholle tai vaatteille. Näin käy esimerkiksi, kun kemikaalia siirretään astioista toiseen, tankkeja täytetään tai prosessiputkistoja avataan. Vahva emäs tai happo kymmenen litran kanisterista vaatteille on tilanne, jossa pullo ei auta mitään.
Rajatapaus on toimisto tai myymälä, jossa käytetään vain kuluttajapakkauksissa myytäviä siivousaineita. Siellä kiinteä asema on harvoin tarpeen. Yleensä riittää työnantajan ensiapuvalmiuden perusvarustus ja yksi huuhtelupullo siivouskomeron lähellä.
Myytti: huuhtelupullo korvaa kiinteän aseman
Tämä on yleisin väärinkäsitys. Tavallisessa 500 ml:n silmähuuhtelupullossa on nestettä vain muutamaksi minuutiksi. Syövyttävien aineiden kohdalla yleinen ohje on huuhdella vähintään 15 minuuttia, emäksillä usein pidempään, ja jatkaa huuhtelua matkalla lääkäriin.
Pullo on ensimmäisten sekuntien apuväline. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa varsinaiselle asemalle on matkaa tai roiske tapahtuu kentällä, esimerkiksi huoltoautolla. Pullo maksaa 20-60 €, seinään kiinnitettävä silmähuuhteluasema noin 200-800 €. Hätäsuihkun ja silmähuuhtelun yhdistelmäasemat maksavat yleensä yli 1 000 €, ja putkiasennus tulee päälle. Pullojen sijoittelusta ja määrästä on oma artikkelinsa: silmähuuhtelupullot työtiloihin.
Toinen myytti koskee taitoja. Kalliskaan asema ei auta, jos kukaan ei osaa avata uhrin silmää huuhtelun ajaksi tai ei tiedä, milloin soitetaan hätänumeroon 112. SPR:n EA1-hätäensiapukurssi (8 h, noin 80-150 €/hlö) käy läpi kemikaaliroiskeiden ensiavun. EA2-jatkokurssi (16 h) syventää osaamista.
Sijoitus, vesi ja standardit
Kokenut turvallisuusasiantuntija lähtee liikkeelle kävelyreitistä eikä laitteesta. Silmiin roiskunut ihminen ei näe kunnolla, joten reitin pitää olla esteetön ja lyhyt. Kansainvälinen käytäntö (mm. amerikkalainen ANSI Z358.1) on, että asemalle pääsee noin 10 sekunnissa. Eurooppalainen standardisarja EN 15154 määrittelee kiinteiden hätäsuihkujen ja silmähuuhtelulaitteiden tekniset vaatimukset.
Muutama käytännön seikka, jotka ratkaisevat toimivuuden:
– Asema samassa kerroksessa ja samassa tilassa kuin riskipiste, ei oven tai portaiden takana.
– Haalea vesi, ei jääkylmä. Kylmässä vedessä huuhtelua ei jaksa jatkaa 15 minuuttia, ja kylmä halli Oulussa tai Rovaniemellä tammikuussa tekee tästä todellisen ongelman.
– Vesivirtaus, joka on riittävän voimakas mutta ei satuta silmää. Vartalosuihkuilla standardi edellyttää suurta virtaamaa, noin 60 l/min.
– Selkeä vihreä turvamerkki, joka erottuu myös savuisessa tai pimeässä tilassa. Lisää aiheesta: ensiapumerkinnät ja opasteet työtiloissa.
– Lattiakaivo tai muu vedenpoisto, jotta suihkua uskalletaan käyttää.
Kemikaalivaraston yhteyteen asennettu yhdistelmäsuihku on kätevä ratkaisu, kun samassa paikassa on sekä silmä- että iho-riski. Jos vesijohtoa ei saada paikalle, säiliöllä varustetut kannettavat asemat ovat vaihtoehto. Niiden vesimäärä ja vedenvaihtoväli pitää kuitenkin tarkistaa valmistajan ohjeesta.
Yleisimmät virheet
Ensimmäinen virhe on testaamaton laite. Putkeen kytketty asema, jota ei avata kuukausiin, kerää seisovaa, ruosteista ja bakteeripitoista vettä. Hyvä käytäntö on avata asema viikoittain ja kirjata testi. Pölysuojien pitää irrota helposti, ja suuttimien on oltava puhtaat.
Toinen virhe on tukittu reitti. Tyypillinen tilanne on tuotantolaitos, jossa asema on asennettu oikein, mutta puoli vuotta myöhemmin sen eteen on pinottu lavoja. Tarkastuskierroksella asia korjataan merkitsemällä lattiaan vapaana pidettävä alue.
Kolmas virhe on vanhentuneet pullot rinnalla. Kiinteän aseman viereen jätetään usein huuhtelupulloja, joiden viimeinen käyttöpäivä on mennyt vuosia sitten. Pullojen säilyvyys on tyypillisesti 2-3 vuotta avaamattomana, ja avattu pullo vaihdetaan aina.
Huuhtelun jälkeen: lääkäriin ja Myrkytystietokeskukseen
Kemikaaliroiske silmään on aina lääkärin arvioitava, vaikka kipu helpottaisi huuhtelun aikana. Erityisesti emäkset voivat vaurioittaa silmää viiveellä. Vakavassa tilanteessa soita 112 heti ja jatka huuhtelua, kunnes ammattiapu ottaa vastuun. Myrkytystietokeskus (0800 147 111) neuvoo ainekohtaisesti. Ota käyttöturvallisuustiedote mukaan päivystykseen.
Silmätippoja tai muita lääkkeitä tämä artikkeli ei käsittele, sillä ne hankitaan apteekista lääkärin tai farmaseutin ohjeella. Kemikaalisuojakäsineet, -lasit ja suojavaatteet kuuluvat työvaatekauppojen valikoimaan. Ensiapukaupat keskittyvät itse huuhtelulaitteisiin, pulloihin, opasteisiin ja niiden täydennyksiin.
UKK
Onko hätäsuihku lakisääteisesti pakollinen?
Laki ei nimeä laitetta yksittäin, mutta työnantajan on varauduttava riskinarvioinnissa tunnistettuihin vaaroihin. Jos käyttöturvallisuustiedote edellyttää pitkäkestoista huuhtelua ja roiske voi osua laajalle iholle, hätäsuihku on käytännössä välttämätön.
Riittääkö pelkkä silmähuuhtelupullo pieneen korjaamoon?
Se riippuu kemikaaleista. Jos korjaamossa huolletaan lyijyakkuja tai käytetään vahvoja pesuaineita, tarvitaan kiinteä tai säiliöllinen asema. Pullo on silloin lisävaruste lähimpään roiskepisteeseen.
Kuinka usein silmähuuhteluasema pitää testata?
Putkeen kytketyt asemat on hyvä avata viikoittain veden vaihtamiseksi ja toiminnan varmistamiseksi. Laajempi tarkastus tehdään valmistajan ohjeen mukaan, tyypillisesti kerran vuodessa.
Yhteenveto: riskinarvio ratkaisee
Silmähuuhteluaseman ja hätäsuihkun tarve selviää käyttöturvallisuustiedotteista ja työtehtävistä, ei henkilöstön määrästä. Jos roiske silmiin on mahdollinen, tarvitaan 15 minuutin huuhtelu, jota pullo ei pysty antamaan. Jos roiske voi osua koko vartaloon, tarvitaan suihku. Testaa laitteet viikoittain, pidä reitit vapaina ja kouluta henkilöstö, sillä laite toimii vain, jos joku osaa käyttää sitä oikein.