Ensiapukoulutuksen tukimateriaalit ratkaisevat, jääkö kurssilla opittu taito käsiin vai unohtuuko se muutamassa kuukaudessa. Tämä artikkeli on tarkoitettu työpaikan turvallisuusvastaavalle, koulun tai päiväkodin vastuuhenkilölle ja yhdistyksen aktiiville, joka miettii, mitä omaan kertausharjoitteluun kannattaa hankkia. Kun hankinnat tehdään oikein, harjoittelu on helppo järjestää omissa tiloissa ilman isoa budjettia ja ilman, että jokaista kertausta varten tarvitsee tilata ulkopuolinen kouluttaja.
Yksi asia kannattaa sanoa heti: tukimateriaali ei korvaa koulutusta. Suomen Punaisen Ristin EA1 hätäensiapu-kurssi (8 h, noin 80-150 €/hlö) ja EA2 ensiapu-jatkokurssi (16 h, noin 150-300 €/hlö) tai vastaavan järjestäjän kurssit antavat pohjan. Omilla välineillä tuo pohja pidetään kunnossa.
Miksi omat ensiapukoulutuksen tukimateriaalit kannattavat
Elvytystaito heikkenee nopeasti. Painelusyvyys ja -tahti alkavat lipsua jo 3-6 kuukauden kuluttua kurssista, jos taitoa ei harjoitella. Suomessa sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä on vuosittain noin 4 000-5 000, ja suuressa osassa niistä paikalla on ensin maallikko.
Tyypillinen tilanne on tällainen: noin 60 hengen tuotantolaitoksessa Tampereella koko henkilöstö on käynyt EA1-kurssin, mutta kahden vuoden päästä kukaan ei enää muista, kuinka AED kytketään. Kun hallissa on yksi elvytysnukke ja harjoitusdefibrillaattori, 15 minuutin kertaus tiimipalaverin yhteydessä kerran kuussa riittää pitämään perusasiat muistissa. Investointi maksaa itsensä takaisin jo yhden ulkopuolisen kertauspäivän hinnassa.
Elvytysnuket – harjoittelun perusta
Elvytysnukke on tärkein yksittäinen hankinta. Norjalainen Laerdal on alan tunnetuin valmistaja, ja sen Resusci Anne on ollut elvytyskoulutuksen klassikko vuosikymmenten ajan. Kevyempi Little Anne -sarja on yleinen työpaikoilla ja oppilaitoksissa, koska se on helppo kuljettaa ja puhdistaa.
Hintahaarukka on leveä. Yksinkertaiset torsonuket ilman palautetta maksavat yleensä 150-500 €, kun taas painelun syvyydestä, tahdista ja palautumisesta reaaliaikaista palautetta antavat nuket nousevat helposti yli 1 000 euron. Kokeneet kouluttajat suosivat palautetta antavaa mallia, koska maallikko arvioi oman painelunsa lähes aina liian pinnalliseksi tai liian hitaaksi. Mallien ja hintaluokkien eroista on oma artikkelinsa: elvytysnukke koulutuskäyttöön.
Päiväkodeissa ja kouluissa kannattaa harkita aikuisen nuken lisäksi vauvanukkea. Vauvan elvytys tehdään eri tekniikalla, ja se jää aikuisnuken kanssa kokonaan harjoittelematta.
Harjoitusdefibrillaattori ja AED-harjoittelu
Toinen keskeinen väline on koulutus-AED, joka maksaa tyypillisesti 400-1 000 €. Se simuloi oikean laitteen puheohjeita ja toimintaa, mutta ei anna sähköiskua. Parhaat mallit jäljittelevät tiettyjä oikeita laitteita, kuten Philips HeartStartia tai Zoll AED Plusia.
Kokenut turvallisuusvastaava valitsee harjoituslaitteen sen mukaan, mikä oikea AED seinällä on. Jos työpaikalla on puoliautomaattinen Philips HeartStart HS1 (1 500-2 500 €), harjoittelu kannattaa tehdä samaa logiikkaa noudattavalla laitteella. Eri valmistajien puheohjeet ja painikkeiden sijainnit poikkeavat toisistaan, ja hätätilanteessa jokainen ylimääräinen sekunti on liikaa. Lisää aiheesta: harjoitusdefibrillaattorin ero oikeaan laitteeseen.
Kulutustarvikkeet ja muut tukimateriaalit
Moni hankkii nuken ja unohtaa, että harjoittelu vaatii myös kulutustarvikkeita. Hankintalistalle kuuluu ainakin:
Vaihtokeuhkot tai keuhkopussit nukkeen sekä kasvoosat, jotta jokainen harjoittelija voi puhaltaa hygieenisesti.
Desinfiointipyyhkeet nuken kasvojen ja rintakehän puhdistukseen käyttäjien välillä.
Harjoitussiteet, kuten puristussiteet, kolmioliinat ja elastiset tukisiteet, joita voi käyttää uudelleen.
Harjoituselektrodit koulutus-AED:hen, koska ne kuluvat ja menettävät tarttuvuutensa.
Ensiapuohjeet ja julisteet seinälle ja kertausmateriaaliksi.
Valmiita ohjekortteja ja julisteita löytyy esimerkiksi ensiapuohjeiden tuotealueelta. Riskialoilla, kuten rakennustyömailla ja metalliteollisuudessa, harjoitusvalikoimaan kannattaa lisätä harjoituskäyttöön tarkoitettu CAT-kiristysside. Oikeaa, käyttövalmiiksi pakattua kiristyssidettä ei pidä avata harjoituksissa.
Isommat organisaatiot hankkivat joskus myös haavasimulaatiomateriaaleja ja tukehtumisharjoituksiin tarkoitettuja liivejä. Ne tekevät harjoituksista todentuntuisia, mutta kuuluvat yleensä vasta toiseen hankintavaiheeseen.
Yleisin myytti: hyvä välineistö tekee hyvän koulutuksen
Kallis nukke ei opeta ketään elvyttämään. Välineet ovat työkaluja, ja harjoittelun arvo riippuu siitä, kuka sitä ohjaa ja kuinka usein sitä toistetaan. Halvalla nukella säännöllisesti harjoitteleva työyhteisö on hätätilanteessa paremmin valmistautunut kuin organisaatio, jonka 3 000 euron nukke seisoo varastossa.
Sama pätee videoihin ja verkkomateriaaleihin. Ne sopivat teorian kertaukseen, mutta painelun voimaa ja rytmiä ei opi katsomalla. Käsien on tehtävä työ.
Työnantajan velvollisuudet perustuvat työturvallisuuslakiin: ensiapuvalmius on mitoitettava työpaikan koon ja riskien mukaan, ja siihen kuuluvat sekä koulutetut henkilöt että riittävä varustus. Tukimateriaalit auttavat pitämään tämän valmiuden kunnossa, mutta eivät korvaa varsinaista koulutusta.
Mitä välttää hankinnoissa
Hygieniasta tingitään. Jos keuhkopusseja ja kasvoosia ei vaihdeta ja nukkea ei puhdisteta käyttäjien välillä, harjoittelijat alkavat jättää puhalluksia tekemättä. Varaa kulutustarvikkeisiin vuosittain noin 10-20 % nuken hankintahinnasta.
Harjoituslaite ei vastaa oikeaa laitetta. Edullisin koulutus-AED voi toimia eri logiikalla kuin seinällä oleva Zoll tai LIFEPAK. Tarkista ennen ostoa, mitä laitetta harjoituslaite simuloi.
Välineet ostetaan, mutta vastuuhenkilöä ei nimetä. Ilman nimettyä henkilöä, joka varaa harjoitusajat ja huolehtii paristoista ja tarvikkeista, välineet jäävät käyttämättä. Tämä on yleisin syy siihen, että hankinta valuu hukkaan.
Lääkkeet eivät kuulu ensiapukoulutuksen tukimateriaaleihin. Esimerkiksi adrenaliiniautoinjektorin harjoituskynät ovat erillinen tuote, mutta oikea Epipen hankitaan reseptillä apteekista.
UKK
Riittääkö pienelle työpaikalle yksi elvytysnukke?
Alle 20 hengen työpaikalle yksi nukke ja yksi koulutus-AED riittävät yleensä hyvin. Yli 50 hengen kertausharjoituksissa kahdesta nukesta on hyötyä, koska jokainen pääsee painelemaan tarpeeksi pitkään ilman jonottamista.
Voiko oman henkilöstön kertausharjoituksen ohjata ilman kouluttajaa?
Vapaamuotoinen kertaus onnistuu, kun ohjaaja on käynyt vähintään EA1-kurssin ja harjoitus noudattaa ajantasaisia elvytysohjeita. Virallisia ensiapukoulutuksia ja todistuksia antavat kuitenkin vain valtuutetut kouluttajat, kuten SPR:n ensiapukouluttajat.
Kuinka usein elvytystä pitäisi harjoitella?
Kertaus 3-6 kuukauden välein pitää taidon hyvin yllä. Varsinainen kurssi kannattaa uusia noin kolmen vuoden välein, mikä on myös ensiaputodistusten yleinen voimassaoloaika.
Yhteenveto ja ensimmäinen hankinta
Aloita palautetta antavalla elvytysnukella ja omaa AED-laitettasi vastaavalla harjoitusdefibrillaattorilla. Lisää perään kulutustarvikkeet, harjoitussiteet ja selkeät ohjekortit. Nimeä harjoittelulle vastuuhenkilö ja merkitse kertauspäivät kalenteriin heti hankinnan yhteydessä.
Muista myös, että oikeassa hätätilanteessa ensimmäinen toimenpide on aina soitto hätänumeroon 112. Ensiapu on se, mitä tehdään sillä aikaa kun ammattiapu on tulossa. Jos ensiaputilanteen jälkeen loukkaantuneella on vielä oireita, hänen kannattaa aina hakeutua lääkäriin.