Ensiapuvastaavan tehtävät työpaikalla jäävät usein epämääräisiksi: joku nimetään vastuuhenkilöksi, hänelle annetaan avain ensiapukaappiin, ja siihen ohjeistus loppuu. Tämä artikkeli on kirjoitettu turvallisuusvastaaville, esihenkilöille ja juuri tehtävään nimetyille. Siinä käydään läpi, mitä ensiapuvastaavan tehtäviin oikeasti kuuluu, mikä vastuu jää työnantajalle ja miten työt kannattaa jakaa, ettei ensiapuvalmius ole yhden ihmisen lomien varassa.
Laki velvoittaa työnantajaa, ei ensiapuvastaavaa
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § velvoittaa työnantajan huolehtimaan ensiapuvalmiudesta. Työpaikalla pitää olla ensiapuvälineet ja henkilöt, jotka osaavat käyttää niitä, ja tarvittaessa myös ensiapukoulutuksen saanut henkilöstö. Valmiuden mitoitukseen vaikuttavat työpaikan koko, riskit ja se, kuinka kaukana lähin terveydenhuolto on. Viranomaisvalvonnan perusta on laissa työsuojelun valvonnasta. Työterveyshuolto ja Työterveyslaitoksen TTL:n ohjeet auttavat arvioimaan, mikä taso on riittävä.
Ensiapuvastaava on käytännön nimitys, ei lakiin kirjattu asema. Juridinen vastuu ei siirry nimeämällä joku ensiapuvastaavaksi. Työnantaja vastaa edelleen siitä, että tehtävään on aikaa, rahaa ja koulutusta. Tarkemmin työnantajan velvoitteista kerrotaan artikkelissa työpaikan ensiapuvalmius ja työnantajan velvollisuudet.
Ensiapuvastaavan tehtävät arjessa
Kokenut ensiapuvastaava kirjaa ensin, mitä työpaikalla on, ja vasta sitten sen, mitä puuttuu. Tehtävät painottuvat varustukseen, ihmisiin ja dokumentointiin. Varsinainen auttaminen onnettomuustilanteessa on vain pieni osa työtä.
Ydintehtäviä ovat yleensä nämä:
– ensiapulaukkujen, -kaappien ja silmähuuhtelupullojen sisällön tarkastus 3-6 kuukauden välein
– vanhenevien ja käytettyjen tuotteiden täydennys sekä hankintojen esittäminen esihenkilölle
– AED-laitteen tilanilmaisimen seuranta ja elektrodien sekä akun vaihtopäivien kirjaaminen
– listan ylläpito ensiapukoulutetuista ja todistusten voimassaolosta
– toimintaohjeen päivitys: hätänumero 112, käyntiosoite ja kokoontumispaikka näkyville
Laastarit ja steriilit siteet vanhenevat tyypillisesti 2-5 vuodessa. Silmähuuhteluneste on usein ensimmäisenä vanhentunut, ja sen huomaa vasta, kun pulloa tarvitaan. Käytännön työkaluksi sopii taulukko, johon kirjataan jokaisen pisteen sijainti, tarkastuspäivä ja lähin vanhenemispäivä. Mitä tarkastuksessa katsotaan, käydään läpi artikkelissa ensiapulaukun sisällön päivitys ja vanhenevat tuotteet.
Defibrillaattorin kohdalla vastuu on tarkka. Philips HeartStart HS1, Zoll AED Plus ja Physio-Control LIFEPAK CR2 tekevät itsetestejä, mutta joku ihmisen on katsottava merkkivaloa vaikkapa viikoittain. Elektrodien ja akun vaihtovälit vaihtelevat valmistajan ja mallin mukaan, joten ohjeet löytyvät laitteen käyttöohjeesta eivätkä yleisestä nyrkkisäännöstä. Lisää aiheesta artikkelissa AED-laitteen huolto ja akun kestoikä.
Vastuunjako: kuka tekee mitä
Toimiva malli jakaa vastuun kolmelle tasolle. Työnantaja päättää resursseista, budjetista ja koulutuksen määrästä. Ensiapuvastaava koordinoi: hän tarkastaa, tilaa ja muistuttaa. Ensiapukoulutetut työntekijät antavat ensiapua omassa työvuorossaan ja ilmoittavat käytetyistä tarvikkeista.
Ensiapukoulutettujen määrälle käytetään yleisenä nyrkkisääntönä noin 5-10 % henkilöstöstä. Pelkkä prosentti ei kuitenkaan riitä. Ratkaisevaa on, että jokaisessa vuorossa ja jokaisessa erillisessä toimipisteessä on vähintään yksi koulutettu. Esimerkiksi kolmivuorotyötä tekevässä tamperelaisessa konepajassa, jossa on 60 työntekijää, viisi koulutettua kuulostaa riittävältä. Jos kaikki viisi ovat päivävuorossa, yövuoro jää tyhjäksi.
Ensiapuvastaavalle kannattaa aina nimetä varahenkilö. Heinäkuussa, kun puolet henkilöstöstä on lomalla, kaapin täydennys ja AED:n tarkastus jäävät helposti tekemättä. Varahenkilö ei tarvitse omaa järjestelmää. Hän tarvitsee pääsyn samaan tarkastustaulukkoon ja tiedon siitä, mistä tarvikkeet tilataan.
Koulutus on tärkeämpää kuin kaappi
Yleinen myytti on, että työpaikan ensiapuvalmius on kunnossa, kun kaappi on täynnä. Ei ole. Täysin varusteltu 150-500 euron työpaikan ensiapulaukku ei auta, jos kukaan ei uskalla aloittaa painelupuhallus-elvytystä tai osaa painaa puristussidettä vuotavaan haavaan. Tarvikkeet ovat työkaluja, joiden käyttö vaatii osaamista.
Suomen Punainen Risti SPR on maan johtava ensiapukouluttaja. Sen EA1- ja EA2-kurssit ovat työpaikoilla vakiintunut standardi. Hinnat ovat tyypillisesti 80-150 €/hlö EA1-kurssille ja 150-300 €/hlö EA2-kurssille. Työpaikalle tilattuna ryhmäkoulutus järjestetään usein 20-100 hengen kokonaisuuksina omissa tiloissa. SPR:n ensiaputodistus on voimassa kolme vuotta, joten ensiapuvastaavan listan pitää seurata myös kertauskurssien ajankohtia.
Riskialoilla tarvitaan usein muutakin. Rakennustyömaalla, jossa työmaakohtaista perehdytystä ja työturvallisuuskorttia edellytetään, ensiapuvastaavan kannattaa selvittää palovammojen ja voimakkaiden verenvuotojen ensiavun erityisvarustus, kuten CAT-kiristysside ja hätäviilennystuotteet. Toimistossa sama varustus olisi ylimitoitettu.
Yleisimmät virheet ensiapuvastaavan roolissa
Ensimmäinen virhe on tehtävän antaminen ilman aikaa. Jos tarkastuksiin ei ole varattu tunteja, ne tehdään kiireessä tai jäävät tekemättä. Suositeltavaa on sopia esimerkiksi 2-4 tuntia kuukaudessa, keskisuurella työpaikalla enemmän.
Toinen virhe on lääkkeiden lisääminen ensiapukaappiin. Särkylääkkeet ja allergialääkkeet eivät kuulu yleiseen ensiapuvarustukseen, koska niiden antaminen toiselle on aina riski. Lääkkeet ostetaan apteekista. Ensiapukauppa keskittyy ei-lääkkeellisiin tarvikkeisiin, kuten laastareihin, siteisiin, ensiapusaksiin ja defibrillaattoreihin.
Kolmas virhe on, ettei tapahtumia kirjata. Kun laastarikasetti tyhjenee kahdessa viikossa samalla linjalla, se kertoo työturvallisuusongelmasta. Kirjaukset kannattaa viedä työsuojelutoimikuntaan.
Poikkeuksena on huomattava etätyö ja liikkuva työ. Kun asentaja ajaa yksin Pohjois-Suomen haja-asutusalueella, keskitetty kaappi ei auta. Silloin ensiapuvastaavan tehtävä on varmistaa, että jokaisessa työajoneuvossa on auton ensiapulaukku (20-50 €) ja punkin poistotyökalu (5-20 €) ja että kuljettaja osaa hälyttää apua 112-sovelluksella sijaintitiedon kanssa.
UKK
Onko ensiapuvastaavan nimeäminen lakisääteinen velvoite?
Laki ei käytä nimitystä ensiapuvastaava. Työnantajan on kuitenkin järjestettävä ensiapuvalmius, ja käytännössä se vaatii jonkun koordinoimaan sitä. Nimetty vastuuhenkilö on siksi useimmilla työpaikoilla perusteltu ratkaisu.
Onko ensiapuvastaava vastuussa, jos ensiapu epäonnistuu?
Hätätilanteessa jokaisen velvollisuus on auttaa kykyjensä mukaan ja soittaa 112. Hyvässä uskossa annettu ensiapu ei tee auttajasta vastuussa olevaa. Varustuksen ja koulutuksen riittävyydestä vastaa työnantaja.
Kuinka usein ensiapuvarustus pitää tarkastaa?
Perustarkastus kannattaa tehdä 3-6 kuukauden välein ja aina käytön jälkeen. AED-laitteen tilanilmaisin tarkistetaan useammin, esimerkiksi viikoittain. Huollot tehdään valmistajan ohjeiden mukaan.
Toimiva ensiapuvastaavan malli
Ensiapuvastaavan tehtävät onnistuvat, kun rooli on kirjattu, siihen on varattu aikaa ja sillä on nimetty varahenkilö. Työnantaja vastaa resursseista, ensiapuvastaava koordinoi ja koulutetut työntekijät toimivat omissa vuoroissaan. Hyvä ensimmäinen askel on käydä läpi jokainen ensiapupiste, kirjata vanhenemispäivät ja verrata koulutettujen listaa vuorolistaan. Puutteet näkyvät yleensä heti.
Ensiapu on aina lisätoimenpide, kun ammattiapua odotetaan. Soita ensin 112. Jos loukkaantuneella on oireita ensiavun jälkeen, hänet pitää ohjata lääkäriin tai työterveyshuoltoon.